Euroviisuista paljastui mullistavia tilastofaktoja, joista et ollut tietoinen!

Euroviisuista voidaan musiikin osalta puhua ikään kuin jääkiekon MM-kisoina: kyseessä on nimittäin tapahtuma, joka saa vuosi toisensa perään suomalaiset liimaantumaan televisiovastaanottimien ääreen.

Euroviisut 2023 järjestetään Iso-Britanniassa, Liverpoolissa. Nykyaikana järjestäjämaana toimii tavallisesti edellisvuoden viisukilpailun voittaja, joka tässä tapauksessa olisi Ukraina. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena järjestelyoikeudet siirrettiin vuonna 2022 toiseksi sijoittuneelle Iso-Britannialle, ja tästä syystä niitä ei siis järjestetä Ukrainassa.

Tässä artikkelissa Turtlebet otti tutkiakseen valtavan määrän itse keräämäämme dataa ja sieltä paljastui äärimmäisen paljon mielenkiintoista informaatiota - esimerkiksi vedonlyönnin näkökulmasta. Ota siis tukeva asento ja perehdy Euroviisujen mielenkiintoiseen maailmaan tämän tuoreimman Pintaa syvemmältä -juttusarjan tuotoksen kautta.

Mitkä maat ovat voittaneet eniten Euroviisuja? Top 10:ssä yllätyksiä!

Euroviisujen voittoon on yltänyt kaiken kaikkiaan historian saatossa 27 maata. Näistä maista 12 on poistunut Euroviisuista voittajana vain kertaalleen, ja myös Suomi kuuluu näiden maiden joukkoon. Suomen ohella tämän huippusuositun laulukilpailun kertaalleen ovat voittaneet Azerbaidžan, Belgia, Jugoslavia, Kreikka, Latvia, Monaco, Portugali, Serbia, Turkki, Venäjä ja Viro.

Kahdesti Euroviisujen voittoa ovat juhlineet historian ensimmäisen euroviisukilpailun vuonna 1956 voittaneen, ja tuolloin järjestäjämaana toimineen, Sveitsin ohella sekä Espanja, Itävalta että Saksa.

Euroviisut on järjestetty vuosien 1956-2022 välisenä aikana 66 kertaa. Kilpailu on jäänyt koko sen pitkän historian aikana järjestämättä ainoastaan kerran. Tämä tapahtui vuonna 2020, kun koronaviruspandemia pysäytti koko maailman.

Euroviisujen historian menestynein maa on Irlanti. Se voitti ensimmäisen kerran kilpailun vuonna 1970, kun viisuilut järjestettiin Alankomaissa. Maan viimeisin voitto on kuitenkin vuodelta 1996, joten etenkin 2000-luvulla meno on ollut puhtaasti voitoissa mitattuna todella vaisua. 2000-luvun aikana Irlanti on ollut kymmenen parhaan joukossa ainoastaan kolme kertaa ja edellisen kerran se on selviytynyt semifinaalivaiheesta finaaliin vuonna 2018. 2010- ja 2020-luvut ovat olleet Irlannin näkökulmasta todella synkkiä, sillä se on vuosien 2012-2022 välisenä aikana nähty euroviisufinaalissa ainoastaan kolme kertaa.

Toiseksi eniten voittoja haalinut Ruotsi johtaa upeaa pohjoismaiskatrasta, sillä kaikkien aikojen Top 10:een mahtuvat myös Norja ja Tanska.

Mikäli ihmettelet joidenkin voittajamaiden perässä olevaa tähtimerkintää, johtuu se siitä, että vuoden 1969 Euroviisujen voitto jaettiin peräti neljän maan kesken. Tuolloin niin Alankomaat, Espanja, Iso-Britannia kuin myös Ranska päätyivät tasapisteisiin, ja koska tällaiseen tilanteeseen ei oltu ennalta varauduttu, kruunattiin koko nelikko voittajiksi.

Euroviisu?

Kun katsotaan eri vuosikymmenlukuja, menestyjämaissa on ollut selkeää vaihtelua vuosikymmenten välillä. Me kävimme läpi Euroviisuista jokaisen, kautta historian, ja rakensimme pisteytysjärjestelmän selvittääksemme kunkin vuosikymmenen menestyjämaat. Pisteytysjärjestelmässä ensimmäisestä sijasta sai viisi pistettä, toisesta neljä pistettä, kolmannesta kolme pistettä, neljännestä kaksi pistettä ja viidennestä yhden pisteen.

1950-luku: Aika, jolloin voittaminen oli helpompaa

1. Ranska - 12 pistettä
2. Alankomaat - 10 pistettä
3. Sveitsi - 6 pistettä
4. Iso-Britannia - 4 pistettä
5. Tanska - 4 pistettä

1950-luvulla voittoa juhli yhteensä kolme maata: Sveitsi, Ranska ja Alankomaat kahdesti. Tuohon aikaan osallistujamaita oli kuitenkin verrattain vähän, joten myös voittaminen oli keskimääräistä helpompaa.

Sveitsiltä puuttuu yllä olevasta taulukosta viisi pistettä. Alppimaa vei nimiinsä Euroviisuista historian ensimmäiset, mutta virallisia tuloksia ei koskaan julkaistu muiden sijoitusten osalta. Tästä syystä koimme, ettei Sveitsin voittoa voi ottaa huomioon vertailussa.

1960-luku: Iso-Britannia ei ollut pelkkä ikuinen kakkonen

1. Iso-Britannia - 33 pistettä
2. Ranska - 28 pistettä
3. Luxemburg - 17 pistettä
4. Monaco - 11 pistettä
5. Espanja - 10 pistettä

1960-luvulla Euroviisut voitti yhdeksän maata, mutta tämä ei tarkoita sitä, että tuplavoittajia olisi ollut ainoastaan yksi. Oman poikkeuksensa tuotti nimittäin vuoden 1969 viisukilpailut, sillä tuolloin voiton jakoivat keskenään neljä maata.

Euroviisuvoitosta pääsivät nauttimaan Espanja, Iso-Britannia, Luxemburg sekä Ranska kahdesti. Kertaalleen voitonhuuma levisi Alankomaihin, Italiaan, Itävaltaan, Sveitsiin ja Tanskaan. Oma erikoisuutensa 1960-luvulla oli se, että Iso-Britannia sijoittui kahden voittonsa ohella peräti kuusi kertaa toiselle sijalle.

1970-luku: Piskuinen Luxemburg jatkoi vahvaa menoaan, Israel nousi menestyjämaaksi

1. Iso-Britannia - 28 pistettä
2. Ranska - 18 pistettä
3. Luxemburg - 12 pistettä
Israel - 12 pistettä
Monaco - 12 pistettä
Espanja - 12 pistettä

Jos 1970-luvun menestystä tarkasteltaisiin eri maiden osalta puhtaasti voittojen näkökulmasta, Iso-Britannia ei keikkuisi piikkipaikalla. Mutta, koska käytössä on Top 5 -pistelaskujärjestelmä, saarivaltio on kärjessä - isoilta osin kakkossijojensa myötä.

1970-luvulla tuplamestareita olivat Israel ja Luxemburg. Kertaalleen Euroviisuista voittajina poistuivat, Iso-Britannian ohella, Alankomaat, Irlanti, Monaco, Ranska ja Ruotsi.

1980-luku: Saksa nousi vihdoin viisumenestyjien joukkoon!

1. Saksa - 22 pistettä
2. Iso-Britannia - 18 pistettä
3. Irlanti - 17 pistettä
4. Sveitsi - 16 pistettä
5. Ruotsi - 14 pistettä

Saksa on lukeutunut Euroviisujen rahoittajamaihin kautta historian yhdessä Espanjan, Italian, Iso-Britannian ja Ranskan kanssa. Historian ensimmäistä euroviisuvoittoaan tämä Keski-Euroopan maa joutui kuitenkin odottamaan aina vuoteen 1982 saakka. Puhtaasti vertailun vuoksi, muut rahoittajamaat olivat juhlineet ensimmäistä voittoaan jo 1950- tai viimeistään 1960-luvulla.

Kaiken kaikkiaan Saksa sijoittui 1980-luvun Euroviisuissa viiden kärkimaan joukkoon peräti kuusi kertaa. Se oli kyseisen vuosikymmenen menestynein viisumaa, joskin kahteen voittoon ylsi ainoastaan Irlanti. Saksan ja Irlannin ohella voittoa 1980-luvulla juhlivat Belgia, Iso-Britannia, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Sveitsi ja silloinen Jugoslavia.

1990-luku: Irlannin dominointi johti historialliseen saavutukseen!

1. Irlanti - 27 pistettä
2. Iso-Britannia - 17 pistettä
3. Ruotsi - 16 pistettä
4. Ranska - 12 pistettä
5. Norja - 10 pistettä

Irlanti oli napannut voiton Euroviisuista ennen 1990-luvun käynnistymistä jo useampaan otteeseen, mutta kyseisestä vuosikymmenestä tuli viisujen mittarilla maalle historiallinen. Irlannista tuli nimittäin tuolloin ainoa maa, joka on voittanut viisut kolme kertaa putkeen (1992, 1993 ja 1994). Kokonaisuudessaan Irlanti oli 1990-luvulla Top 5:ssä kuusi kertaa.

Voitoissa mitattuna 1990-luvun toiseksi menestynein maa oli kahdesti viisukilpailut nimiinsä vienyt Ruotsi. Ruotsin ja Irlannin ohella Euroviisujen voittoa juhlistivat 1990-luvun aikana Iso-Britannia, Israel, Italia ja Norja.

2000-luku: Mukaan liuta uusia voittajamaita - Suomi mukaan lukien!

1. Venäjä - 19 pistettä
2. Kreikka - 14 pistettä
3. Ukraina - 13 pistettä
4. Turkki - 11 pistettä
5. Tanska - 9 pistettä
Serbia/Serbia ja Montenegro - 9 pistettä
Latvia - 9 pistettä
Viro - 9 pistettä

Kun katsotaan yksittäisiä vuosikymmeniä, 2000-luku on ollut Euroviisujen historian kannalta se kaikkein mullistavin, sillä mukaan kärkikahinoihin nousi lukuisia uusia maita.

Kaiken kaikkiaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kymmenestä voittajamaasta peräti kahdeksan ei ollut koskaan aiemmin voittanut Euroviisuja. Yksi tällaisista maista oli Suomi, joka teki Suomen euroviisuhistoriaa vuonna 2006, kun Lordi huudatti Suomen historiansa ensimmäiseen voittoon.

Suomen ohella ensimmäistä kertaa voittoa juhlivat Kreikka, Latvia, Serbia, Turkki, Ukraina, Venäjä ja Viro. Myös Tanska ja Norja olivat 2000-luvun voittajamaita.

2010-luku: Suomen naapurimaat dominoivat viime vuosikymmentä

1. Ruotsi - 19 pistettä
2. Venäjä - 15 pistettä
3. Azerbaidžan - 12 pistettä
4. Italia - 12 pistettä
5. Ukraina - 10 pistettä

2010-luvulla voittajamaiden joukkoon ilmoittautuivat Azerbaidžan (2011) ja Portugali (2017), molempien voittaessa Euroviisut ensimmäistä kertaa. Portugalin suoritus oli historiallisen kova, sillä se keräsi voittaessaan käsittämättömät 758 pistettä, joka on kaikkien aikojen ennätys. Hauska yksityiskohta on se, että kaikkien aikojen toiseksi kovin pistemäärä (615) on Bulgarian nimissä ja se on samalta vuodelta kuin Portugalin ennätyspisteet.

Kaiken kaikkiaan 2010-luku piti sisällään yhdeksän eri voittajaa eli vaihtelua oli todella paljon. Ainoastaan Ruotsi kykeni voittamaan Euroviisut kahdesti kyseisen vuosikymmenen aikana, minkä lisäksi se oli seitsemän kertaa viiden parhaan joukossa. Toiseksi parhaiten Top 5 -vertailussa menestyi viidesti Top 5:een selviytynyt Venäjä.

2020-luku: Ukraina välittömästi karkumatkalle?

1. Ukraina - 6 pistettä
2. Italia - 5 pistettä
3. Iso-Britannia - 4 pistettä
Ranska - 4 pistettä
5. Espanja - 3 pistettä
Sveitsi - 3 pistettä

2020-luvulla on toistaiseksi käyty vasta kahdet Euroviisut, sillä vuoden 2020 tapahtuma jouduttiin peruuttamaan koronaviruspandemian vuoksi. Tästä nimenomaisesta syystä johtuen johtopäätösten tekeminen on vielä tässä vaiheessa haastavaa.

Samaan aikaan vuoden 2022 Euroviisujen voittaja, Ukraina, on ennakkosuosikki myös vuonna 2023. Näin ollen maalla on mahdollisuus karata muilta haastajiltaan välittömästi tässä Top 5 -vertailussa.

Tällaista menestystä Suomi on saavuttanut Euroviisuista kautta historian

Länsinaapurimme Ruotsi ei ole ainoastaan Euroviisujen toiseksi menestynein maa, mitä tulee voittoihin, vaan se on myös lähes satavarma finalisti joka vuosi. Euroviisuissa otettiin vuonna 2004 käyttöön semifinaalit, joista täytyy siis raivata tie finaaliin, ja Ruotsi on jäänyt ainoastaan kertaalleen semifinaalivaiheeseen.

Muista Pohjoismaista myös Tanska ja Norja ovat painaneet nimensä isoin kirjaimin Euroviisuista kertoviin historiankirjoihin - Suomi sen sijaan on enemmänkin vain poikkeus säännössä. Kyllä, Lordi voitti aikanaan Euroviisut, kun “Hard Rock Hallelujah” raikasi historiallisesti Ateenassa, mutta tuo vuoden 2006 sensaatio on Suomen ainoa Top 5 -viisusijoitus.

Mutta miten sitten Suomi on menestynyt Euroviisuissa, kun asiaa tarkastellaan vuosi vuodelta?

Tähdellä merkittyinä vuosina Suomi ei selviytynyt euroviisufinaaliin, ja lopullisen sijoituksen olemme määrittäneet semifinaalipisteisiin perustuen.

Moni saattaa ajatella edellä mainittua käyrää tutkiessa, että ennen oli paremmin ja Suomi aidosti menestyi Euroviisuissa. Todellisuudessa menestys ei kuitenkaan ollut sen kummempaa kuin tänä päivänä: ainoa ero tulee siinä, että osallistujamaiden määrät ovat moninkertaistuneet.

Esimerkiksi kärkikymmenikköön selviytyminen on siis ollut hyvin satunnaista.

Onko Uuden Musiikin Kilpailu vaikuttanut positiivisesti Suomen menestykseen, vai oliko ennen paremmin?

Vuonna 2012 Uuden Musiikin Kilpailu korvasi Suomessa euroviisukarsinnat eli Suomen esiintyjä on siitä lähtien päätetty UMK:ssa. Vaan, onko sitten Uuden Musiikin Kilpailu vaikuttanut jollain tavalla positiivisesti Suomen menestykseen verrattuna aiempiin vuosiin?

Vertailu suoritettiin vuodesta 2004 katsottuna, sillä tuolloin Euroviisuihin tuli mukaan semifinaalivaihe:

Käytännössä ottaen hajonta sijoitusten suhteen on ollut hyvin samanlaista kuin myös aiempina vuosina, joskin Suomen viisusijoitukset ovat olleet UMK:n aikana keskimäärin huonompia.

Miten järjestäjämaat ovat menestyneet Euroviisuissa? 2010- ja 2020-luvuilla dramaattinen muutos

Kun tarkastellaan järjestäjämaiden Euroviisuista hankkimaansa menestystä kautta historian, ensimmäisiin vuosiin ja jopa vuosikymmeniin kannattaa suhtautua hieman varauksella. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että 1950-luvulla osallistujamaita oli vuodesta riippuen 10-12, 1960-luvulla vastaavat määrät olivat 16-18 ja 1970-luvun korkein osallistujamaiden määrä oli 20.

Vuonna 2022 Euroviisuissa nähtiin yhteensä 40 maata, eikä finaaliin kävellä enää suoraan samalla tavalla kuin aikoinaan - isoja rahoittajamaita lukuun ottamatta. Sen sijaan Euroviisuissa järjestetään kaksi semifinaalia ja finaalipaikka aukeaa selviytymällä omassa ryhmässään kymmenen parhaan joukkoon.

Mutta miten sitten järjestäjämaat ovat menestyneet Euroviisuissa? Erityisesti 2010- ja 2020-luvuilla menestyksessä on tapahtunut merkittävä muutos. Siinä, missä esimerkiksi vielä 1990-luvulla järjestäjämaat olivat vielä melkoisia kestomenestyjiä, viimeisten reippaan kymmenen vuoden aikana sijoitukset ovat painuneet keskimäärin selvästi alas päin. Tästä kertoo muun muassa se, että 2010- ja 2020-luvuilla järjestäjämaiden keskiarvollinen sijoitus on ollut 16:s.

Murskaavat tilastot paljastavat: englannin kieli jyrää Euroviisuissa

Vuonna 1965 Ruotsista tuli ensimmäinen maa, joka esiintyi Euroviisuissa jollain muulla kuin omalla äidinkielellään. Länsinaapurimme sijoittui tuolloin kilpailussa sijalle kymmenen. Tähän reagoitiin nopeasti, sillä jo seuraavana vuonna laulujen sanoittaminen jollain muulla kuin omalla äidinkielellä oli kiellettyä. Tämä kielto kesti yli 30 vuoden ajan, sillä kielisäännöstä luovuttiin vasta vuoden 1999 Euroviisuissa.

Kun tarkastellaan aikaväliä 1999-2022, jona esiintymiskielen on saanut valita siis täysin vapaasti niin, että kaikki ovat olleet tietoisia siitä, Euroviisut on käyty 23 kertaa. Me lähdimme selvittämään, onko Euroviisuista poistuttu voittajana useammin omalla äidinkielellä vai englanniksi; valinta, kun tehdään yleisesti ottaen näiden kahden vaihtoehdon välillä. Tutkimastamme datasta selviää, että esiintymiskielellä on ollut valtaisa vaikutus:

Luonnollisestikaan pelkkä kieli ei missään nimessä ole ainoa vaikuttava tekijä menestyksen osalta. Tutkimustuloksemme on kuitenkin niin merkittävä, ettei kielen vaikutusta voi missään nimessä kiistää. Kun nimittäin puhutaan eri vuosista, vuosikymmenistä ja jopa vuosituhansista, ja englanninkielisellä kappaleella on voitettu keskiarvolta useammin kuin seitsemän kertaa kymmenestä, tilastofakta on kiistaton.

Oman mielenkiintoisen tilastofaktansa tähän yhtälöön tarjoaa oman äidinkielen ja englannin kielen yhdistäminen, sillä myös tällä kaavalla on voitettu kaksi kertaa.

Keskustelu seis! Myös Suomen kannattaa esiintyä Euroviisuissa englanniksi

Kun Suomi jää Euroviisuissa kauaksi kärjestä englanninkielisellä kappaleella, se käynnistää usein keskustelun siitä, että esiintymiskielenä tulisi olla suomen kieli. Toisin sanoen, suomeksi esiintymisen uskotaan olevan oikotie onneen, tai tuovan mukanaan ainakin paremman sijoituksen kuin englanniksi esiintyen.

Totuus on kuitenkin täysin päinvastainen ellei sitten laske mukaan Euroviisuista myös alkutaivalta, jolloin mukana olevia maita oli yksinkertaisesti huomattavasti vähemmän ja kaikki maat esiintyivät äidinkielellään.

Kun esiintymiskielen on saanut valita vapaasti ja pysyvästi ilman rajoitteita eli vuodesta 1999 alkaen, on Suomi nähty viisulavalla 20 kertaa. Englannin kielisillä kappaleilla Suomi on esiintynyt 16 kertaa ja juuri englanniksi Suomi on menestynyt kaikkein parhaimmin. Lordi voitti englanninkielisellä kappaleellaan vuonna 2006, Blind Channel sijoittui vuonna 2021 kuudenneksi ja vuonna 2014 Softengine oli 11:s.

Toki Suomi on myös epäonnistunut menestyksellisesti englannin kielisillä kappaleilla - siinä, missä myös suomeksi ja ruotsiksi esiintyessään. Mutta menestynyt Suomi ei ole kummallakaan virallisista puhekielistään. Suomeksi on esiinnytty vuodesta 1999 katsottuna kolme kertaa ja sijoitukset ovat olleet 22:s, 27:s ja 38:s. Ruotsin kielellä Suomi on esiintynyt puolestaan kerran, vuonna 2012, ja tuolloin sijoitus oli 31:s.

Englanninkielisillä kappaleilla Suomi on saavuttanut aikavälillä 1999-2022 seitsemän korkeinta sijoitustaan.

Euroviisujen esiintymisvuorolla järisyttävä vaikutus menestykseen

Joka vuosi, kun Euroviisut käynnistyvät, pinnalle nousee keskustelu arpaonnesta esiintymisvuoron suhteen. Monet uskovat, että alkupäässä esiintyvät maat eivät jää samalla tavalla mieleen kuin loppupään maat, ja vielä rajumpi jaottelu tehdään ensimmäisen puoliskon ja jälkimmäisen puoliskon välille.

Puheet esiintymisvuorosta eivät kuitenkaan todellakaan ole mitään humpuukia. Vuoden 2022 Euroviisut, joissa Suomea edusti odotettua vaisummin menestynyt The Rasmus, olivat kaiken kaikkiaan 66:nnet euroviisukilpailut. Seuraava kaavio osoittaa, miten järisyttävä vaikutus esiintymisvuorolla, ja siten myös arpaonnella, on yleisesti ottaen menestykseen:

Koska eri vuosina mukana on ollut eri määrä maita, tilastoja on mahdotonta jaotella niin, että tietyt esiintymisvuorot olisivat ensimmäisellä puoliskolla ja tietyt jälkimmäisellä puoliskolla. Siksi me kävimme läpi koko Euroviisujen historian ja tilastot eivät todellakaan valehdelleet: lähestulkoon kaksi kertaa kolmesta Euroviisujen voitto matkaa jälkimmäisellä puoliskolla esiintyneelle maalle.

Vuoden 1969 Euroviisut jätettiin kokonaan pois laskuista, sillä tuolloin voiton jakoivat neljä maata, kuten jo aiemmin todettua. Näistä neljästä maasta kolme esiintyi kilpailun ensimmäisellä puoliskolla ja yksi jälkimmäisellä puoliskolla.

Politiikka voi ratkaista jopa Euroviisujen voittajan!

Politiikan vaikutusta ei pysty yksinkertaisesti poistamaan Euroviisuista. Kun katsotaan nykypäivän lyriikoita viisukappaleiden osalta, poliittiset kannanotot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus; tavalla tai toisella jokainen kappale ottaa kantaa johonkin poliittiseksi miellettävään asiaan.

Vuonna 2022 Ukrainan tiedettiin jo käytännössä ottaen ennakkoon voittavan Euroviisut satavarmasti. Ottamatta mitään pois Kalush Orchestran Stefania-kappaleelta, voiton ratkaisi Venäjän käynnistämä karmaiseva hyökkäyssota Ukrainaan, sillä Ukrainalle haluttiin antaa kaikin mahdollisin keinoin voimaa vaikeina aikoina. Samaan aikaan Venäjä suljettiin ulos viisuista.

Mutta on politiikalla ollut toki myös aiemmin merkitystä, aina voittajia myöten: esimerkiksi vuonna 1989 Jugoslavia voitti, maataan edustaneen Toto Cutugnon laulaessa ajankohtaan osuvasti yhdentyvästä Euroopasta.

Poliittiset syyt ovat johtaneet ajoittain myös Euroviisujen boikotointiin. Vuonna 2018 Ukraina loisti poissaolollaan juuri poliittisista syistä, kun taas Bulgarian poissaolo liittyi talouspolitiikkaan.

Historian saatossa neljä kertaa Euroviisut voittanut Israel on puolestaan ollut enemmän kuin useasti tikunnokassa politiikkaan liittyen. Viimeksi näin oli vuonna 2019, kun monet uhkasivat boikotoida Israelissa järjestettyjä viisuja mielenosoituksena maan toimille palestiinalaisia kohtaan.

Euroviisut 2023: Ukraina jälleen itsestäänselvä voittaja? Suomesta povataan “mustaa hevosta”

Koska Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on edelleen käynnissä, eikä loppua näy, tullaan viisut järjestämään Liverpoolissa - Iso-Britannian sijoituttua vuoden 2022 viisuissa toiseksi.

Vaan, onko kenelläkään maalla mitään mahdollisuuksia voittaa Ukrainaa, jonka poliittinen tilanne ei ole yhtään sen parempi kuin vuosi sitten?

Kun katsotaan vedonlyöntiyhtiöiden tarjoamia kertoimia, Ukraina on suursuosikki voittamaan Euroviisut toisen kerran putkeen. Maa valitsi vuoden 2023 esiintyjäkseen Tvorchin ja hänen esitykseensä kuuluvat muun muassa happinaamarit sekä radioaktiivisesta säteilystä varoittavat merkkivalot.

Ukrainan ykköshaastajaksi on nostettu euroviisuhistorian toiseksi menestynein maa eli Ruotsi. Näin ollen ennakkoasetelmat vaikuttavat hyvinkin sinikeltaisilta.

Ukrainan ja Ruotsin takana vaanivat Norja ja Suomi. Norja on jo nimennyt edustajakseen viraaliksi nettisensaatioksi nousseen Alessandran, kun taas Suomella on Ruotsin tapaan vielä valintaprosessi kesken.

Mutta miksi sitten Suomi on ennakkokaavailuissa näin korkealla, vaikka Uuden Musiikin Kilpailu on vielä pahasti kesken?

Suomi on julkaissut kaikki viisuehdokkaansa ja tämän vuoden UMK:ta on pidetty niin Suomessa kuin myös maailmalla maamme kovatasoisimpana UMK:na koskaan. Käärijän kappale, joka kulkee nimellä “Cha Cha Cha”, on suurin ennakkosuosikki UMK:n voittajaksi, ja juuri tähän kappaleeseen on ihastuttu ympäri Eurooppaa.

Toisaalta kyseessä on suomenkielinen kappale, joten näiltä osin historia ei lupaisi Käärijälle kovinkaan kummoista menestystä, mikäli hänet valittaisiin Suomen edustajaksi.